Kuva systeemistä kokonaisuudessaan. Kotelon kulmaan pitäisi leikata pieni lovi, jotta kannen saisi kunnolla paikalleen.

Siperia-olosuhteet ilman kuormitusta! Höyrystimessä on polyuretaanista valmistattu kotelointi ja tiiviste: ei kondensoitumista. Sisällä oleva mokkula on valmistettu kokonaan kuparista.

Höyrystin paikalleen pultattuna ja kone käynnissä. Pyöreän jäähdyttimen voi asentaa mihin asentoon tahansa.

Hyvin näyttäisi pelaavan: viikon 29 600MHz Duron vakaasti 1050MHz eikä ole edes mikään unelmayksilö; ilmalla pääsin vain 850MHz:iin rääkkäämällä 60C lämpötilassa (koppa auki). Nyt prossa käy noin 10C lämpöisenä, kun koneesta revitään kaikki mehut irti. Emona on (modaamaton) KT7-100. Kompuralla päästäisiin pienempiinkin lämpötiloihinkin, mutta Duronin 1 cm² kokoinen core on liian pieni johtaakseen lämpöä tarpeeksi. Höyrystimen lämpötila on pakkasen puolella. Lisäys 7.1.2001: höyrystimeen kiinnitetty lämpömittari näytti -8C, kun prossan lämpötila oli +8C (3 cm³ kompuralla).

<< Takaisin pääsvivulle.